Ympäristö

MEIDÄN KANSALLISOMAISUUTEMME

Metsät, pellot ja vesistöt

Me elämme sitä teknologista ja sosiologista vaihetta, jossa osalle ihmisistä tasa-arvo, ihmisoikeudet, luonnontieteet ja tekninen kehitys ovat lisänneet hyvinvointia. Samalla suuri osa ihmisistä kärsii ilman ja veden saastumisesta, ravinnon puutteesta tai sen pilaantumisesta. Kun ihmispopulaatiot ovat kasvaneet ja ylittäneet ympäristön kestokyvyn, ovat oman alueen puolustamisen keinot koventuneet. Siksi on ymmärrettävää, että rauhan, tasa-arvon ja ilmaston lämpenemisen estämisen ja kestävän kehityksen vaatimukset ovat globaaleja julistuksia.

Itse ajattelen niin, että on ihan sama mitä julistetaan, jos tiede ja teknologia eivät tarjoa sellaisia menetelmiä, jotka ovat tasapainossa maapallon resurssien, ihmisten, kasvien ja eläinten kanssa – myös omassa maassamme.

Onneksi tällaisia menetelmiä on jo olemassa. Niiden käyttöönottoa ei periaatteessa estä mikään muu kuin tietämättömyys ja asenteet. Mainitsen seuraavassa muutamia esimerkkejä, jotka liittyvät työhöni ympäristöteknologian parissa.

Esimerkki 1 – Mikrobisellu

Metsien avohakkuut ja ylenmääräinen sellun valmistus puusta hävittävät metsät ja niiden eläimistön ja muuttavat metsät yhden puulajin monokulttuureiksi samalla kun prosessin jätteet nousevat ilmaan, valuvat vesistöihin ja tuhoavat hiilinielut. Nykyisin suuri osa sellusta käytetään pehmopaperien valmistamiseen myös Suomen rajojen ulkopuolella ja jätteet huuhdotaan lopulta viemäriin ja vesistöihin – myös Suomessa.

Jo nyt tiedetään, että fotosynteettiset mikrobit syntetisoivat puhdasta sellukuitua 10 000 kertaa nopeammin kuin eukalyptuspuut Uruguain ja Brasilian viljelyksillä. Silloin hiili tulee ilmakehän hiilidioksidista, vety vedestä ja energia suoraan auringosta ilman voimalaitoksia! Tämä uusi mikrobisellu voisi korvata kaikki tavanomaisilla menetelmillä valmistetut sellupohjaiset tuotteet ja myös useimmat muovit. Metsien monimuotoisuus säilyisi ja arvokasta ydinpuuta kasvaisi metsänomistajille, monipuoliselle eläin- ja kasvikunnalle ja kaikkien suomalaisten iloksi ja hyödyksi.

Metsillä on muutakin arvoa kuin se, minkä metsäteollisuus suostuu siitä maksamaan. Metsien jatkuva, tasainen ja kestävä hyödyntäminen on metsien omistajille ja kaikille suomalaisille taloudellisesti ja ekologisesti kaikkein kannattavin vaihtoehto.

Satelliittihavainnot ja kenttämittaukset yhdistämällä voidaan metsän kasvu ja sen ”hiilinielu” mitata ja laskea tarkasti koko valtakunnan alueella, vaikka kerran kuussa, ja havaita soluhengityksessä vapautuva ja fotosynteesissä sitoutuva hiilidioksidi – eikä tarvitse arvailla enää hakkuiden vaikutuksia metsien hiilinieluun ja monimuotoisuuteen.

Nykyisellä metsien hakkuuvauhdilla Suomen metsien hiilinielu häviää suhteessa nopeammin kuin Amazonasin sademetsien hiilinielu, jota tuhotaan polttamalla tarkoituksellisesti. Nykymenetelmillä ja -vauhdilla metsäteollisuus voi loppua Suomesta alle 30 vuodessa, kun puuraaka-aine loppuu päätehakkuilla.

Mikrobisellun käyttöönotto säästää metsien hiilinielut paitsi Suomessa myös Euroopassa, Aasiassa, Afrikassa ja Pohjois- ja Etelä-Amerikassa. Tällä tulee olemaan merkittävä vaikutus ilmaston lämpenemisen estämiseen, sikäli kuin se on ihmisten aiheuttamaa.

Lakialoite 1: On olemassa perusteet muuttaa Suomen ja EU:n metsälainsäädäntöä ja kieltää metsien tuhoaminen avohakkuilla sekä valtioitten että yksityisten mailla. On suositeltavaa siirtyä jatkuvan kasvatuksen ja hyödyntämisen metsätalouteen ja luopua ”päätehakkuista”.

Euroopassa on enää vain yksi yhtenäinen luonnontilainen ikimetsäalue – Biolowieza Puszcza Itä-Puolassa. Tämä Euroopan viimeinen ikimetsä ja sen synty ja kohtalot on kuvattu hyvin esimerkiksi Alan Weismanin kirjassa ”Maailma ilman meitä”. (Atena Kustannus Oy, 2008)

Esimerkki 2 – Orgaanisen aineen biologinen hapetus

Maatilojen velkaantuminen loppuu ja niistä tulee erittäin kannattavia luomutiloja.

Uudet menetelmät takaavat puhtaan ruuantuotannon omavaraisuuden ja ylläpitävät varmuusvarastoja ilmastossa ja geopolitiikassa tapahtuvien arvaamattomien muutosten aikana.

On täysin käsittämätöntä ehdottaa ruualle lisäveroja sen perusteella minkälaisia päästöjä ruuan syönti aiheuttaa. Sen sijaan verotusta tulee helpottaa päästövapaiden tuotantomenetelmien käyttäjille. Verotuksen kiristys tulee kohdentaa ilmaa ja vettä pilaaviin menetelmiin kuten maataloudessa mädätyskaasun eli biokaasun tuotantoon, joka synnyttää myrkyllisen, haisevan kaasuseoksen ja erittäin vakavan jätevesiongelman samalla kun maatilat velkaantuvat ja kannattavuus heikkenee.

Kaivosteollisuuden käyttämän rikkihapon neutralisoinnissa syntyvän jätekipsin ja muiden sulfaattijätteiden ja tuhkan levitys pelloille ja metsiin ja lopulta Itämereen on lailla kiellettävä.

Jokiemme, järviemme ja Itämeren rantojen pilaantuminen ei johdu yksin maatalouden päästöistä vaan ennen kaikkea kunnallisten jätevesien käsittelylaitosten puutteellisesta toiminnasta. Kunnalliset jätevesilaitokset – roskanpoistolaitokset-  kaivokset ja kemiallinen metsäteollisuus laskevat sulfaattipitoista jätevettä vesistöihin, joista loppuu happi. Hapettomissa olosuhteissa sulfaatista muodostuu rikkivetyä, joka tuhoaa vastaanottavan vesistön ekosysteemin. Ongelma on sama koko Euroopan Unionin alueella ja koko planeetallamme.

Kaikki Suomen 400 jätevesien käsittelylaitosta voidaan muuttaa roskanpoistolaitoksista jätevesien puhdistuslaitoksiksi samoilla menetelmillä kuin lannasta tehdään juomavettä karjataloudessa. Kaivosteollisuuden happoliuotus- ja flotaatiomenetelmät voidaan korvata kuivarikastusmenetelmillä, joista ei muodostu jätevesiä eikä rikastushiekkakasoja – jos te muutkin sitä haluatte.

Lakialoite 2: Vesiensuojelu- ja ympäristönsuojelulainsäädäntö on arvioitava uudelleen ja lainmuutosten valmistelu on käynnistettävä yllä kuvatusta lähtökohdasta myös EU:ssa.

Maaperä, mineraalit ja metallit

Luonnonvarojen säilyttämisen ja hyödyntämisen tulee tapahtua suomalaisten yksityis- ja oikeushenkilöiden omistuksessa ja hallinnassa. Jos niitä haluaa hyödyntää joku ulkopuolinen, siitä on saatava käypä korvaus verotuksella ja erikseen säädettyjen toimilupamekanismien avulla ilman omistusoikeuden luovuttamista maamme luonnonvaroihin. Luonnonvarojen hyödyntäminen ei saa vahingoittaa pohjavesiä tai muuttaa pysyvästi alkuperäistä ympäristöä.

Esimerkki 3 – Kuivarikastusmenetelmä

Kaivosteollisuudessa on käytettävissä kuivarikastuksen kaltaisia menetelmiä, joissa ei synny lainkaan jätevesiä ja joilla voidaan ottaa talteen ja hyödynnettäväksi kaikki mineraalit ja metallit ilman sivukivijätteitä. Koska nämä menetelmät ovat olemassa, on niitä myös käytettävä. Pohjoisen luonnon kiertokulkuun kuulumattomien rikastusmenetelmien käyttö on sallittava vain erityislupaan perustuvissa valvotuissa ja rajoitetuissa koeolosuhteissa.

Lakialoite 3: Kaivoslaki on uudistettava nämä vaatimukset huomioiden.

Kulkuväylät, tietoliikenneverkot ja rekisterit

Kaikki liikenteen-, tiedon- ja energian siirtoverkot tulee säilyttää suomalaisessa omistuksessa. Niitä ei saa myydä eikä toimilupien avulla luovuttaa tai vuokrata yksityisille eikä ulkomaisille sijoittajille. Niiden rakentamiseen on käytetty Suomen kansalaisten verovaroja ja valtion lainoja. Ei ole perusteita eikä mitään järkeä luovuttaa niitä yksityisille monopoleille, jotka hyödyntävät niitä nostamalla hintoja meidän kansalaisten kustannuksella. Investoinnit voidaan rahoittaa myös omista valtiokonttorin ylläpitämistä eläkerahastoista, sen sijaan että pörssissä toimivat eläkerahastot sijoittavat kansallisvarantojamme eettisesti kyseenalaisiin riskisijoituskohteisiin erityisesti EU:n ulkopuolelle.

Kaikkien omistusta ja ansioita koskevien tietorekistereiden, sekä julkisten että yksityisten, on oltava suljettuja ja ainoastaan henkilön antamaa erityistä lupaa vastaan muiden nimettyjen tahojen käytettävissä. Jos rekisterin tietoja aiotaan käyttää kaupallisiin tarkoituksiin, siitä on suoritettava korvaus. Kaikkien henkilörekistereihin merkittyjen tietojen täytyy olla nykyisen eurooppalaisen GDPR- menettelyn mukaisia. ( The General Data Protection Regulation 2016/679 is a regulation in EU law on data protection and privacy for all individual citizens of the European Union and the European Economic Area.)

Lakialoite 4: Kaikki liikenteen-, tiedon- ja energian jakeluverkot on säilytettävä kansallisessa omistuksessa eikä niiden omistusta, hallintaa tai käyttöä saa luovuttaa ulkopuolisille.

Energiantuotanto ja sähköverkot

Suomessa on 4 toimivaa ydinvoimalaa. Viides ydinvoimala on ollut ranskalaisten toimesta rakenteilla jo vuosia, eikä loppua ole näkyvissä. Kuudes voimalaitos on ollut suunnitteilla Pohjanlahden rannikolle, alueelle, jossa jäähdytysveden saanti tulevaisuudessa on kyseenalaista. Tämä tapahtuu Suomessa samaan aikaan kun Ruotsi ja Saksa ovat luopumassa ydinvoimasta ympäristöriskien hallintaan ja toiminnan kannattavuuteen liittyvistä taloudellisista syistä.

Tuulivoimalat tuottavat Suomessa jo noin 10 % sähköstä, ja aurinkovoiman käyttö lisääntyy täyttämään kesäajan sähköntarvetta. Koskivoima on rakennettu, eikä sen lisääminen ja tekoaltaiden laajentaminen ole enää perusteltua. Joet on kunnostettava ja suojeltava ojituksen aiheuttamilta haitoilta.

Suomalaisten verovaroilla rakennettuja sähköverkkoja on myyty ulkomaisille sijoittajille, jotka monopoliasemaansa hyväksikäyttäen ovat nostaneet verkkomaksuja perusteettomasti liian korkeiksi. Tämä täytyy lainsäädännöllä estää. Pörssisähköä ostamaan ja myymään perustetut yhtiöt ovat saaneet valtion ottamasta velkarahasta korvauksen pelipöydässä kärsimiensä tappioidensa kattamiseen. JÄRJETÖNTÄ  JA HOLTITONTA VALTIONTALOUTTA SAMALLA KUN KULUTTAJILTA LEIKATAAN TOIMEENTULOA JA VEROJA KIRISTETÄÄN!

Haittojen vähentämiseksi ja uusien estämiseksi meidän on kehitettävä jakeluverkoista riippumatonta sähkön ja lämmön tuotantoa kotitalouksille ja teollisuudelle. Menetelmiä on olemassa ja joitain on jo käytössä.

Ydinvoimalat missään muodossa, pienet tai isot eivät ole päästövapaita kuten eivät mitkään polttolaitoksetkaan. Säteilyä ei näe ennen kuin se on jo tuhonnut elämän. Ei hiilidioksidipäästöt ja muut saasteet ole ainoita ilmaston pilaajia. Radioaktiivisuuden päästöt voimalaitoksista ja ydinaseiden valmistuksesta ovat vielä vakavampi uhka kuin palokaasut koska ne eivät sitoudu kasvillisuuteen ja vesistöihin haittaa aiheuttamatta kuten hiilidioksidi.

Suurin mahdollisuus täysin päästövapaan energian tuotannossa on gravitaatioputkiteknologia, jolla voidaan tuottaa sekä puhdasta, makeaa vettä että sähkö- ja lämpöenergiaa kilowateista gigawatteihin paikallisesti ilman jakeluverkkoja.

 

Lakialoite 5: Ympäristöystävällisen energian tuottamisen kasvun nopeuttamiseksi oman sähkön ja lämmön tuotannon täytyy olla kokonaan verovapaata.

Ilmakehän muutos

Ihmisen vaikutus ilmastoon on ilmeinen ja paikallisesti erittäin vahingollinen. Mutta ei ainoastaan lämpeneminen hiilidioksidin ja metaanin takia vaan myös fossiilisten ja kaikkien muidenkin aineiden poltossa syntyvien typpioksidien ja rikkioksidien ilmakehässä muodostamien happojen ja happamien sateiden takia. Vaikka happosateet syntyvät toisella puolella maapalloa, ne vahingoittavat myös suomalaisia viljelysmaita, pohjavesiä ja ekosysteemejä.

Kivihiilen poltossa vapautuu haitallisia määriä elohopeaa ja arseenia, jotka rikastuvat vesistöjen ravintoketjuissa. Elohopea korvaa kalsiumin ja aiheuttaa luukatoa (Minamata-tauti). Arseeni aiheuttaa ensin ihovaurioita ja lopulta vakavan sairauden (Kiinassa todettu ja dokumentoitu jo 5000 vuotta sitten). Etenkin kaasu- ja kivihiilikentiltä vapautuu metaanin lisäksi kaikkein myrkyllisintä kaasua, rikkivetyä, johon kuolee nopeasti. Hapettomissa olosuhteissa rikkivetyä muodostuu kaivosteollisuuden, kemiallisen metsäteollisuuden ja kunnallisten roskanpoistolaitosten tarkoituksellisista sulfaattipäästöistä järvien ja merien pohjiin, mikä on koitunut esimerkiksi Itämeren syvänteiden ekosysteemien tuhoksi.

Ilman saastumiseen vaikuttaa eniten fossiilisten polttoaineiden käyttö energian tuotannossa. Maakaasun, öljyn ja kivihiilen varannot ovat niin suuret, että ne eivät heti lopu, mutta ne ovat jo pilanneet ilmaa, ja pilaavat sen hengityskelvottomaksi, jos kaikki fossiiliset muodostumat poltetaan energian tuotannossa tai ne tuhoutuvat tulipaloissa.

Esimerkki 4 – Pyrolyysi korvaa polton

Vaihtoehto poltolle on hapettomassa tilassa tapahtuva lämpökemiallinen hajotus eli nollapäästöpyrolyysi. Siitä ei vapaudu ilmakehään haitallisia aineita.

Öljyä käytetään raaka-aineena muovien ja monien muiden synteettisten aineiden valmistuksessa. Biologisesti hajoamattoman muoviroskan kulkeutuminen vesistöihin ja valtameriin sekä maaperään uhkaa kaikkea elämää, kuten jo tiedämme. Muovit voidaan valmistaa biologisesti hajoavista raaka-aineista, kuten jo edellä totesin.

Lakialoite 6: Luonnossa hajoamattomien muovien käyttö on lailla kiellettävä ja kaikki käytetty muovi ja muu jäte on kierrätettävä ja/tuhottava ”pyrolyysillä”, joka muuttaa sen pääasiassa kiinteäksi hiileksi ja vedyksi ja muiksi kiinteiksi mineraaleiksi ja alkuaineiksi ilman ilmastohaittoja.

Ilmaston lämpeneminen vai jäähtyminen

Etelämantereen ikijäästä tehdyistä geologisista tutkimuksista voi päätellä, että maapallolla on ollut todistettavasti viimeisten 1,7 miljoonan vuoden aikana, ja astronomisista laskelmista päätellen tulee myös olemaan ainakin seuraavat 1,7 miljoonaa vuotta, jääkausia aina 400 000 vuoden jaksoissa ja että jokaisen jakson aikana aina 100 000 vuoden jaksoissa on syvempiä jääkausia, joiden aikana on vielä syklisiä lyhyempiä jaksoja.

 

Astronomisista laskelmista päätellen jääkausia tulee olemaan myös seuraavien  800 000 vuoden aikana. (Milankovitch, Milutin (1998) [1941]. Canon of Insolation and the Ice Age Problem. Belgrade: Zavod za Udžbenike i Nastavna Sredstva. ISBN 978-86-17-06619-0.; see also ”Astronomical Theory of Climate Change”.)

Elämme parhaillaan lämmintä geologista aikaa jääkausien satatuhatvuotisten syklien välissä. Tilastollisten havaintojen ja mittausten perusteella olemme kuitenkin lähestymässä lämpimän kauden loppua ja syöksymässä seuraavaan syvään jääkauteen, jolloin monimuotoinen elämä voi jatkua rajoitetusti vain lähempänä päiväntasaajaa olevissa luolissa – aivan kuten niin monta kertaa aikaisemmin viimeisten 7 miljoonan vuoden aikana hominidien historiassa tällä planeetalla. Tilastollisen epätarkkuuden perusteella maapallon jäähtyminen olisi voinut alkaa jo 5000 vuotta sitten. Toisaalta aina ennen seuraavaa jääkautta on sitä edeltävässä lämpimässä jaksossa ollut suurta vaihtelua ja ilmasto on saattanut lämmetä voimakkaasti.

Geologisten ja argeologisten tutkimusten perusteella nykymuotoinen sivilisaatio ja kulttuurievoluutio on tapahtunut vasta viimeisen jääkauden loputtua noin 12 000 vuotta sitten. Sitä ennen ovat ihmispopulaatiot olleet niin pieniä etteivät ne ole kyenneet nostamaan kiviä toisten kivien päälle vaan asuneet luolissa.

Globalisaatio ja elintarviketurvallisuus

Globalisaatio eli tavaroiden ja elintarvikkeiden tuottaminen eri maissa kuin missä ne kulutetaan lisää turhaa pakkausta ja kuljetusta. Globalisaatio saastuttaa ilmaa, vettä ja maata. Hyvänä puolena on tieteen ja teknologian saatavuus kaikkialla.
Noin kolmasosa maapallon väestöstä elää suoraan tai välillisesti Pohjois-Amerikan ylijäämäviljalla: maissi, soija ja vehnä ja maissitärkkelyksestä valmistettu makeutusaine (High Fructose Corn Syrup) ovat korvanneet etenkin kehittyvissä maissa niiden oman ruuantuotannon.

Jos Amerikan Keskilänsi kuivaa nykyistä vauhtia ja 3 peräkkäistä viljelykautta ovat kuivia ja kuumia, seuraa globaali nälänhätä. Silloin ei saa ruokaa edes rahalla.

Lakialoite 7: Suomessa on varauduttava ilmaston nopeisiin muutoksiin kestävällä luonnonmukaisella ruuan tuotannolla ja varmuusvarastoinnilla.